maanantai 18. elokuuta 2014

Laiminlyömäni blogi

Jatkuva kirjoittaminen moneen suuntaan aiheuttaa sen, että välillä jotkut polut pääsevät vesottumaan niin sanotusti. Ja kun vastakkain on välttämätön ja vapaaehtoinen kirjoittaminen, niin haluistaan huolimatta joutuu keskittymään siihen, millä saa pysymään edes tämän kirjoitusvälineen sähkövirranpiirissä.

Toinen syy taukoon on tekninen, tuo pirulainen, joka minua riivaa tasaiseen tahtiin ihan vain huvikseen. Insinöörien ammattikunta ei ole kovin kovassa kurssissa tässä taloudessa. Keksivät koko ajan uutta ja tarpeetonta, eivätkä kehitä ja korvaa aiempia mokiaan toimiviksi.

Tämäkin blogini lakkasi ottamasta tekstiä vastaan sinne minne minä ne halusin, ja mielestäni kirjoitin, ja sen sijaan se heitti kaikki jutut etusivulle. Kun teki sen tarpeeksi usein, niin en viitsinyt enää edes yrittää. Siitä tämä tauko enimmäkseen johtuu.

Kirjoittamisen suhteen on niin monia suunnitelmia ja suuntia, ettei ole ollenkaan ihme, etten meinaa saada mitään koskaan valmiiksi saakka. Lyhyet pyrähdykset, aforismit, laulut, kolumnit, syntyvät juuri siksi, että ne vaativat niin lyhyen keskittymisajan. Mutta kaikki isompi, määrätietoisuutta, keskittymiskykyä ja aikaa vaativat itselleni asettamat tavoitteet jäävät edelleen liian paljon pöytälaatikkoon.

Rahaa arvostamattomana ihmisenä on jotenkin noloa ja kurjaa sanoa, että jos joku ihme tai ihminen tukisi elämääni nyt vaikka 10.000 eurolla, niin en poistuisi kotoani kauppaa kauemmaksi vuoteen ja pistäisin kaikki tekstini järjestykseen. Sen jälkeen asiat hoituisivat itsestään.

Mutta kenties nyt jälleen keran, olen palannut blogini ääreen, ja alan toitottaa totuuksiani tai toilailujani ulos säännöllisemmin.