Neljäs Blueberry Hill Festari aivan tuossa tuokiossa!

Olen pahoillani! Olen "kiireissäni" laiminlyönyt tämän blogini aivan kokonaan. Nyt aion parantaa tapani. Mutta markkinoinpa ensin vielä tulevaa Blueberry Hill Blues & Jazz Festivaalia, joka järjestetään nyt neljättä kertaa Maukkulan Mustikkamäellä lauantaina 4. elokuuta klo 14-02.

Iltapäivä 14.00-16.30 sopii erinomaisesti lapsiperheille, kun ohjelmaa on niin lapsille kuin aikuisille. Ohjelman aloittaa Ari Lemmetyisen duo, sitten kuulemme Impivaaralaisten runoesityksen Los Haraccas, joka sopii lapsille ja lapsenmielisille. Sitten kuulemme viimevuotiseen tapaan lastenmusiikkiorkesteri Trio Tötteröä. Iltapäivän päättää taitava enolaispohjainen kokoonpano Hurjat pojat. Iltapäivän perhelippu maksaa 15 euroa. Kokopäiväksi jäävät maksavat normaalin 15, tai jäsenhintaisen 12 euron lipun.

Klo 16.30-18.30 on roudaus- ja sound check tauko, jonka aikana sisätiloissa muusikot voivat jammailla ja lava on vapaa muillekin musiikkia esittäville.Saatanpa itsekin tempaista pari biisiä :)

Klo 18.30 alkaa iltaohjelma, jota esittää vanha tuttumme The Echo & Cane, vahvistettuna Pokella, viime vuotinen yllätysvieraamme Spoonhill yleisön pyynnöstä, viime vuoden parhaan eurooppalaisen blueslevyn tehnyt L.R. Phoenix ja taatun varma ja monipuolinen suurkokoonpano Soul Train vahvistettuna Sira Moksilla jonka vahvaan ääneen tutustuimme jo viime vuonna.

Lippu maksaa 15€, jäsenille 12€. Kun jäsen tuo uuden tai uusia jäseneksi liittyviä asiakkaita, niin molemmat saavat lisäasennuksia. Jäsenille on tästä kirjeitse tiedotettukin. 

Tilaisuuteen on linja-autokuljetus Joensuusta, Siltakadun matkailijapysäkiltä klo 17. Paluu on yöllä tapahtuman päätyttyä 01.30-02.00 maissa. Lippu maksaa 6€, jäsenet 5€/sivu. Kenties lipunmyynti järjestetään jo bussiin, joten varatkaapa käteistä! Ilomantsin linja-autoasemalta on myös ainakin menokyyti n. 18.15, 3€. Paluukyyti tarvittaessa vain, jos matkustajia enemmän kuin tilataksin verran.

Taukojen aikana on arvotaan ja musiikkiaiheisia tietokilpailuja.

Mustikkamäellä on b-oikeudet ja Anitan tiimi loihtii entiseen tapaan herkkuja nautittavaksi.

Oikein paljon tervetuloa entiset ja uudet festarivieraamme. Jos olet osallistunut jo kolme kertaa aiemmin, kannattaa tulla tälläkin kertaa, sillä jotain mukavaa saattaa olla luvassa...:)

Kari

Blueberry Hill Klubi-ilta ja pikkujoulu 19.11.2011 klo 18-01.30

Tervehdys!

Lauantaina 19.11. tarjoamme teille tilaisuuden päästä nauttimaan elävästä musiikista ja pikkujouluateriasta Maukkulan Mustikkamäellä. 

Järjestämme Blueberry Hill Klubi-illan ja pikkujoulun, joka sisältää Anita Timosen keittiön valmistaman runsaan illallisen Ari Lemmetyisen saksofonin säestyksellä.

Ateria on tarjolla klo 18-20.30 ja pöytävaraus on suotava (Anita Timonen, 040 740 3002 tai info@maukkulanmustikkamaki.fi)

The Echo & Cane Kuva julkaistu omistajan luvalla = Blues-Finland.Com / Kake Kiirikki

Illan pääesiintyjä on joensuulainen The Echo & Cane duo, jossa kitaroita soittavat ja laulavat Erkki Räsänen ja  (Houserockers) Cane Vuorjoki (Root Remedy).  Tarjolla on uutta ja vanhaa juurimusiikkia (bluesia, soulia, kantria)

Puolen yön jälkeen jammaillaan paikalla olevien muusikoiden voimin. Valomerkki tulee  klo 01.30.  Ilta sisältää myös Jussi Virneksen laatiman populaarimusiikkiaiheisen tietokilpailun, jossa tietäjille on palkintona ainakin Blueberry Hill Blues & Jazz Festival paitoja.

Pääsymaksu tapahtumaan klo 21 jälkeen on 10 euroa, jäsenet ilmaiseksi. Lippu ja illallinen jäsenille 15 euroa, muille 25 euroa. Paikalla on c-oikeudet.

Tapahtuman järjestää Maukkulan Mustikkamäki ja Blueberry Hill Festival kannatusyhdistys. Lisätietoja antaa Kari Rissanen (050 358 5061 tai emilroe@hotmail.com).

Seuraavat klubi-illat järjestetään ainakin maalis- ja huhtikuussa. Neljäs Blueberry Hill Blues & Jazz Festival järjestetään ensi vuonna jo 4. elokuuta klo 14-02.

ks. myös: http://www.blueberryhillfestival.fi/

Blueberry Hill, Blueberry Hill, Blueberry Hill...

Myönnän, että elämä viime aikoina on ollut hieman Blueberry Hill -keskeistä. Se kuulunee asiaan, jos on jotain isoa tapahtumaa järjetämässä. Puolittaisena joutomiehenä olen ehtinyt jakamaan julisteita ympäri Pielisjärven maita ja mantuja, asettamaan banderolleja houkutukseksi maisemaan, junailemaan ennakkolipunmyyntikanavat ja systeemit, tiedottamaan, tiedotamaan ja tiedottamaan.

Välillä pitää kokoustaa yhdistyksen hallituksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja päivittää missä mennään. Tiedoksi, että järjestäjät ja talkooväki kokoontuvat ke 17.8. Mustikkamäellä sopimaan eri tehtävistä. Jos olet kiinnostunut liittymään joukkoon, ota yhteyttä!

Ottakaa yhteyttä myös festarikyydintarvitsijat Joensuun suunnalta. Linja-autoon suositellaan paikkavaraus tehtäväksi, sillä meillä on tarvittaessa mahdollista saada toinenkin auto käyttöön, mikäli tiedämme tarpeen etukäteen.

Kaikki näyttäisi olevan mallillaan, edessä on vajaan parin viikon loppukiri. Pidetään tässä välillä nämä huonot säät ja tempaistaan kohta taas loistava juhla käyntiin.

Että onko muuta elämää? Toki, pari päivää sitten tein "yhdellä istumalla" valokuvakirjatilausta 12 tuntia putkeen. En ole putkiaivo, vaan levottomaksi ihmiseksi kykenen keskittämään sirpaleaivoni erityisen hyvin edessäni olevaan tehtävään.  :) Mottonihan on edelleen: toissijainen on ensisijaista.
Kari

Tervehdys lukijani!

Tilastojen mukaan blogillani on paljon säännöllisiä lukijoita. Siksi tahdonkin tiedottaa tämän hetkisestä tilanteesta. Olen viime aikoina kirjoittanut tänne vähän, lähinnä päivitellyt sivujani ja elänyt enemmän netin ulkopuolista elämää :)

Päivitystä ovat saaneet erityisesti Blueberry Hill Blues & Jazz Festival samon kuin Ilomantsin luonnonystävät / ILY tai bänditoimintani.

Toivottavasti blogiini tutustuessasi sinua kiinnostavat esimerkiksi nuo mainitsemani sivut, sillä ainakin niiden tiimoilta on toimintaa luvassa. Rivit, mielipiteet tai muut säännölliset etusivutekstit saattavat olla nyt "kesälomalla" mutta toki uskon niitäkin syntyvän muiden touhujeni lomassa. 

Blueberry Hill Festival on nyt yhdistys, joka perustettiin Mustikkamäellä 21. kesäkuuta. Tarkoitus on selkeyttää toimintoja rajanvetoja vaikka pitkälti entisin eväin mennäänkin. Allekirjottanut valittiin puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtaja on Ari Lemmetyinen, sihteeri Arto Liimatta ja rahastonhoitaja Anita Timonen.

Festivaalin flaijeri saatiin ulos jo 16. kesäkuuta ja sitä on jaossa jo useimmissa matkailuun keskittyvissä paikoissa Ilomantsissa. Joensuussa kulttuurikioskin lisäksi toistaiseksi vain Levy-Eskoilla. Sieltä myydään myös ennakkolippuja Ilosaarirockin jälkeen.

Blueberry Hill Blues & Jazz Festival järjestetään 20.-21. elokuuta. Lauantai on hikinen klubi-ilta ja sunnuntai koko perheen picniciltapäivä. Lauantain pääesiintyjät ovat Junnu Aaltosen ja Reiska Laineen Power Duo ja sunnuntaina Erja Lyytinen bändeineen.


Joensuusta järjestetään molemmille päiville edestakainen bussikuljetus.

Rissasen rivit: Uusi aamu

Kello on neljä, aurinko on ajat sitten noussut. Minunkin pitää kohta nousta, vaikken ole vielä laskeutunutkaan. 20.-21. elokuuta järjestettävän Blueberry Hill Blues & Jazz Festival asioiden kimpussa olen ollut All day and all of the night, kuten Ray Davis sen osuvasti asetti.

Olen päivittänyt itseäni muutenkin monella tavalla ja monella rintamalla, mutta blogitekstiini saakka en ole aikoihin päässyt. Ensin odottelinkin myrskyn tyyntymistä vesilasissa ja sitten oli vain muuta tekemistä. Minulla aina on. Onhan mottoni edelleenkin: toissijainen on ensisijaista. Ja kaikki on ok.

Tänä kesänä en ole kesätoimittajana, kuten kolmena edellisenä kesänä. Avustan lehteä tilaisuuden tullen, periaatteessa kun itselleni sopii, mutta käytännössä, kun kysytään, joustavasti siis. Tämä sopii minulle mainioisti. Kenties aion olla hieman aloitteellisempikin taas. Keväällä elin poikkeusaikoja monin tavoin.

Politikoinnista ei jäänyt hyvää jälkimakua. Ehkä tämä on jo lähellä niitä asioita, joita voisi katua, mutta siihenkään en suostu. Olen yhtä kokemusta rikkaampi ja on oikeus varsinkin esittää mielipiteitään, kun on itse yrittänyt olla vaikuttamassa politiikan suuntaan.

Ehkä se oli jopa turhauttavaa, varsinkin kun tulos valtakunnallisesti ja läänin tasolla oli mitä oli. Hirveä meuhkaamista ja vähien rahojen tuhlaamista ihan turhan takia, kun merkitystä on kuitenkin vain lopputuloksella, eikä sillä mitä on sanonut tai mihin pyrkinyt tai miksi on lähtenyt mukaan. Vain tulos muistetaan, ja vain voittajiin saakka. Niitä ei ollut paljon.

Kun alkaa jonkun kanssa väitellä julkisuudessa, kumpikin voi vain hävitä, vaikka kumpikin olisi oikeassa. Me tunteeton kansa suhtaudumme erittäin vakavasti ja suurella tunteella itseemme. Pyhiä arvoja, itseä ja omia ajatuksia ei sovi kenenkään kyseenalaistaa eikä pilkata. Totta kai puhun myös itsestäni.

Suurien synttäreiden jälkeen on olaltani löytynyt yhä useampi harmaa hius. Polvet eivät meinaa taipua rappusissa ja olkapäät, hartiat, niskanseutu on edelleen jumissa, vaikka niitä hierottaisi ympäri vuoden viikoittain.

Kyllä ihmisten geenit ovat sitten erilaisia. Minulla on sentään urheilutausta, mutta kyllä niitä ikäisiäni liikunnanvihaajia löntystää jo turhan usein vastaan keskussairaalan käytävillä rollaattoreiden kanssa. Elämän nousu ja tuho, lyhyt oppimäärä. Eikä tilanne tämän coca-cola-hampurilais-nettisukupolven kohdalla tule tulevaisuudessa olemaan ainakaan parempi.

Elämä muodostuu riittävästä tai sopivasta määrästä maan auringon kiertämisiä, kuunkiertoja ja tähdenlentoja.

Kari Rissanen 7.6. klo 4.54

Luonto on vihreiden ja ”tavallisen kansan” yhteinen tekijä

Joku ”omista” sanoi minulle, että keskityn ”politikoinnissani” liian kapeaan alaan, kun painotan niin paljon luontoa ja sen suojelua. Sitä varten on kuulemma Suomen Luonnonsuojelijat järjestö.

Minä väitän, että luonto on laajin mahdollinen kaukaa viisas poliittinen aihe Pohjois-Karjalassa. Se mikä täällä on liian kapeaa on vihreiden kannatus, ja juuri sen leviämiseen haluan olla omalla tavallani vaikuttamassa, ja näen, että luonto, jos joku, on se avain, jolla se on mahdollista. 

Kun vihreä yrittää puhua ”tavalliselle kansalle” niin häntä ei juuri kuunnella, vaikka kuinka olisi asiaa. Viikolla julkaistu selvitys siitä, että kolmannes kansasta ei tunne edes hallituspuolueita kertoo paljon siitä, miten vähän yhteisten asioiden hoito kansaa kiinnostaa.

Jos suurimmatkaan poliittiset raamit eivät ole kansalle selkeät, ei yksityiskohdillakaan ole silloin mitään merkitystä. Voidaan huutaa tuuleen perustuloa, 6+6+6 vanhempainvapaita, suvaitsevaisuutta, vaalirahasotkuissa ryvettymättömyyttä, ydinvoiman vastaisuutta, ohi menee kaikki.  

Tämä ei suinkaan ole vain  vihreiden ongelma, vaan samaa käsittämätöntä mössöä on kaikkien puolueiden sanoma suurelle osalle "tavallista kansaa”. Kun tiedetään, että ne jotka hallituksensa tuntevat, tietävät yleensä myös ketä äänestävät, ja ne jotka eivät tunne, eivät välitä koko politiikasta, eivätkä näe mitään syytä kuunnella ”omaa etuaan ajavia polikoita”.

Näissä ”tietämättömissä” tai oikeammin politiikasta kiinnostumattomissa on kuitenkin se potentiaalinen muutosvoima, jos missä, joka voi muuttaa poliittisia voimasuhteita. Samainen selvitys osoittaa, että poikkeuksellisesti yksi puolue, joka pitää nykyisin mainita joka käänteessä, on jo saanut juuri tätä ryhmää puolelleen, sillä juuri heidän kannattajissa oli kaikkein eniten epätietoisuutta esimerkiksi hallituksen kokoonpanosta.  

Mutta niin järjenvastaiselta kuin ajatus tuntuukin, niin juuri tämä ”tietämättömien” ryhmä on se jokaisen puolueen yhteinen reservi, joka pitäisi kasvua saadakseen herätellä omalle puolelle, tai paremminkin saada heidät ymmärtämään, että me olemme heidän puolellaan, mutta sitä ei taideta tehdä millään lippusilla lappusilla, ei toripuheilla eikä mielipide- tai blogikirjoituksilla.

Heidän kanssaan pitää löytää se pienin yhteinen tekijä ja mielenkiinnon kohde ja minusta se on meidän jokaisen oma koti ja aistiemme piirissä oleva ympäristömme. Mutta se ei avaudu puhumalla tälle joukolle luonnon tai ympäristön suojelusta, sillä ne ovat kirosanoja siinä missä vihreäkin.

Heiltä pitää kysyä suoraan, haluaisivatko he itse asua uraanikaivoksen naapurissa? Haluaisivatko he että heidän tonttinsa rajoittuu hakkuuaukioraiskioon? Haluasivatko he, että heidän lakkasuonsa tai uimarantansa on Vapon turpeennoston pilaamat? Kukaan ei tätä halua.

Näitä asioita ”tavallinen kansakin” vastustaa. Kun he itse oma-aloitteisesti oivaltavat, että vihreät on ainoa puolue, joka taistelee näiden samojen itselle tärkeiden asioiden puolesta, niin silloin me vihreät olemme löytäneet avaimen ja yhteyden tavallisen kansan sieluun. Silloin meitä voidaan kuunnella muissakin tärkeissä asioissa ja voimme edetä muissakin yhteisiksi paljastuvissa tavoitteissamme.  

Luonto ei suinkaan ole poliittisesti kapea aihe, vaan kaiken alku ja juuri täällä luonnon kauniissa Pohjois-Karjalassa. Pitäkäämme siitä hyvää huolta niin kuin toisistammekin. 

Kari Rissanen

Kansanedustajaehdokas numero 57, Pohjois-Karjalan Vihreät

Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsen

Ilomantsin Luonnonystävien hallituksen jäsen

Rissasen rivit

Synttäreiden syleilystä 

Olen viettänyt viikon hiljaiseloa, koska viime viikonloppuinen tapahtuma, missä juhlittiin puolivuosisataista vaellustani maapallolla ylitti kaikki etukäteistoiveeni ja –ajatteluni.

Vieläkin liitelen ja ihmettelen nöyränä, onnellisena kiitollisena saamaani huomiota. Kyllä tällainen juhla kannattaa kerran elämässään järjestää ja kokea.

Sai kerrankin rehellisellä pelillä olla kaiken huomion keskipisteenä ilman mitään vaatimattomuuden elkeitä. Tuskin Pohjois-Korean johtajalla Kim Jong-ililläkään on tällaista joka päivä!

Ihmiset tekevät juhlan, ne erivuosikymmeninä vastaani tulleet sukulaiset ja ystävät maustoivat kokonaisuuden, josta kaikki nauttivat ja olivat tyytyväisiä. Nämä ihmiset tekevät minusta rikkaan miehen.  

Miten mukava on kuulla jälkikäteen, kun ystävät kehuvat minulle itselleen ennestään tuntemattomia ystäviäni. Nyt moni tarinoitteni ihmisistä antoi ja sai kasvot ystävieni parissa.

Laitoin kutsuja runsaskätisesti, sillä tiedän, että Ilomantsiin on kaikkialta hyvin pitkä ja vaivalloinen matka. Tänne pitää todella tulla asiakseen. Olimme varautuneet 50 tervetuliaismaljaan, mutta jouduimme kaatamaan parikymmentä lisää.

Myöhemmin illalla paikalle tuli vielä ainakin kolmisenkymmentä ihmistä lisää, sillä olihan tilaisuus ensimmäisen puolentoistatunnin yksityisempää, joskin avoin ovista hetkeä lukuunottamatta yleinen Blueberry Hill Klubi-ilta. 

 

Periaatteeni on aina, että niiden kanssa juhlitaan ja ollaan, jotka ovat paikalla. Jossittelua sen ja sen paikalla olosta en harrasta. Nautin täysillä niiden seurasta, jotka ovat läsnä. Joskin omaan levottomaan tapaani, vain hetken paikallaan pysyen… 

Halusin pitää huolen myös siitä, ettei kukaan toisilleen esittelemäni ihminen ollut titteli tai hänen tekemänsä työ, vaan ihminen ja yksilö itse. 

Kaikki pönötys ja tärkeily loisti poissaolollaan ja juhlakalukin saatettiin verbaalisen häpeän kohteeksi aina tilaisuuden tultua. Tällaisesta juhlasta ei saa uusintaa, tämä on ainutkertainen tapahtuma.

Vielä aamun valjettua yli puolenkymmentä toisilleen suurimmaksi osaksi tuntematonta ihmistä jatkoi muina miehinä ja naisina keskinäistä jutusteluaan.

Suuret kiitokset kaikille teoin, sanoin, ajatuksin mukana olleille! Esiintyjille, henkilökunnalle, vieraille läheltä ja kaukaa. Ja kiitokset lahjasta ja uudesta harrastuksesta: Tenori saksofonista!

Kari Rissanen